Jokainen maahanmuuttaja pitää nähdä lisänä työvoimaan
Rolle Alho, Samuli Sinisalo (HS Vieraskynä 16.6.2023)
Rajanveto työperusteisen ja ei-työperusteisen maahanmuuton välillä ei vastaa Suomen nykyistä todellisuutta.
Maahanmuuttoa koskevassa keskustelussa vedetään tyypillisesti raja työperusteisen ja ei-työperusteisen maahanmuuton välille. Silloin tukeudutaan usein Maahanmuuttoviraston tilastoihin työntekijöiden oleskeluluvista.
Suomessa voi kuitenkin työskennellä myös muilla oleskeluluvilla, ja suuri osuus työntekoon johtavasta maahanmuutosta jää usein huomioimatta. EU-kansalaiset eivät tarvitse oleskelulupaa, ja iso osa myös perheenyhdistämisen, avioliiton, opintojen, turvapaikanhaun tai pakolaisuuden takia muuttaneista päätyy työmarkkinoille.
Väestön ikääntyminen kasvattaa muun muassa hoitajien, varhaiskasvattajien ja muiden suorittavan portaan ammattilaisten tarvetta. Näissä ammateissa työskentelevät tulevat Suomeen usein jostain muusta syystä kuin työn perusteella.
Kaikki maahanmuutto pitäisi käsittää työvoimaa lisääväksi. Se on sekä maahanmuuttajien että suomalaisen yhteiskunnan etu.
Suuri osa Suomeen muuttavista ulkomaalaisista opiskelijoista osallistuu työelämään jo opintojen aikana, ja osa jää valmistuttuaan Suomeen töihin. Myös pakolaisilla ja turvapaikanhakijoilla on oikeus työskennellä Suomessa. Esimerkiksi osa ukrainalaisista pakolaisista on jo työllistynyt.
Sen sijaan, että hahmotamme työperusteisen maahanmuuton kapeasti ja pidämme ”ei-työperusteista” maahanmuuttoa pelkästään kustannuksia lisäävänä menoeränä, katse tulisi kohdistaa laajemmin siihen, millä keinoin kaikkien maahanmuuttajien osaaminen saataisiin hyödynnettyä työmarkkinoilla mahdollisimman hyvin.
Maahanmuuttajien työllisyysaste on jo lähes syntyperäisen väestön tasolla. Toisaalta maahanmuuttajat työskentelevät usein osa-aikaisissa työsuhteissa ja heidän osaamistaan vastaamattomissa töissä, eikä ulkomailla suoritettuja tutkintoja aina tunnisteta tai tunnusteta Suomessa. Myös suomen ja ruotsin kielen osaamisen puute selittää maahanmuuttajien vaikeuksia työmarkkinoilla. Tutkimusten mukaan syrjintä ja rasismi vaikeuttavat työllistymistä Suomessa.
Stereotyyppinen jako ”hyviin” tai ”huonoihin” maahanmuuttajiin ei edesauta kotoutumista ja työllistymistä. Länsimaisessa yhteiskunnassa ihmiset tulisi nähdä lähtömaastaan riippumatta vain omista teoistaan vastuussa olevina yksilöinä. Syrjintään työmarkkinoilla tulee puuttua nykyistä tehokkaammin.
Osa ukrainalaisista pakolaisista on jo työllistynyt.
Työvoimapula haittaa jo nyt yritysten toimintaa. Syntyperäisten suomalaisten työllistymistä tulee toki tukea. Sen ohella on pohdittava keinoja työllistää nykyistä paremmin niitä maahanmuuttajia, jotka eivät ole tulleet Suomeen ensisijaisesti työn takia.
Kyselytutkimuksissa yli 90 prosenttia suomalaisista pitää kielen oppimista ja kulttuuriin tutustumista tärkeimpänä kotoutumistoimena. Tehokkaat ja laadukkaat kielikoulutukset ja räätälöidyt työllistymistoimet ovat avainasemassa myös puhuttaessa maahanmuuttajien työllistymisestä.
Toimenpiteillä on hintansa, mutta tekemättä jättäminen tulee kalliimmaksi.
Historiasta voi oppia, että suuret muuttoliikkeet eivät ole ongelmattomia. Suomessa maahanmuuton lisäksi myös nopeaan kaupungistumiseen on liittynyt tiettyjä sosiaalisia ongelmia jo kauan ennen kuin maahanmuutosta edes keskusteltiin. Kansainväliset esimerkit osoittavat, että maahanmuuttajien näkeminen voimavarana helpottaa maahanmuuttajien kotoutumista ja työllistymistä.
Vaikka ongelmiakin on, suomalainen työelämä on maahanmuuttajien kokemusten mukaan monella tavalla laadukasta. Tuoreessa selvityksessä kiitosta saivat matalat hierarkiat, helposti lähestyttävät esihenkilöt, työn ja vapaa-ajan tasapaino sekä työnantajan ja työntekijän välinen luottamus.
Työelämän hyvä laatu kiinnittää kaikilla perusteilla saapuneita maahanmuuttajia Suomeen. Se on yhteiskunnan ja työmarkkinoiden etu nyt ja tulevaisuudessa.
Rolle Alho on vanhempi tutkija E2 Tutkimuksessa. Samuli Sinisalo on erityisasiantuntija ammattiliitto JHL:ssä.
Alkuperäinen mielipidekirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomien Vieraskynä-palstalla 16.6.2023. Pääset juttuun tästä.