Maahanmuuttojen määrä ulkomailta Suomeen oli vuonna 2023 tilastohistorian korkein (Tilastokeskus 2023). Vaikutukset työelämään ovat merkittäviä. Työelämän kansainvälistymiseen suhtaudutaan tämän tutkimuksen mukaan varsin myönteisesti. Mitä enemmän työskentelemme eri taustoista tulevien henkilöiden kanssa, sitä luontevampaa se on. EU:n perusoikeusviraston vuoden 2022 tutkimuksessa Suomi on kuitenkin yksi Euroopan rasistisimmista maista. Tyypillisesti syrjintää koettiin työssä ja työnhaussa.

Teknologinen kehitys ja innovaatiot vauhdittuvat kriisien myötä. Finanssikriisin jälkeen alustatalous alkoi kukoistaa ja koronapandemian myötä siirtymä etätyöhön tapahtui toden teolla.

Onko työelämä muuttunut tai muuttumassa parempaan vai huonompaan suuntaan? Tämä on niin sanottu ikuisuuskysymys. Pitkällä aikavälillä jotkut asiat ovat muuttuneet parempaan suuntaan. Vielä 1970-luvulla Suomessa kuoli töissä suunnilleen yksi ihminen viikossa, nykyään tuskin yksi kuukaudessa. Tilanne on siltä osin kiistatta parempi. Olisi kuitenkin yksinkertaista ja harhaanjohtavaa väittää ennen olleen raskaampaa ja vaikeampaa kuin nykyisin. Perinteisten fyysisten vaarojen rinnalle työelämään on tullut uusia ilmiöitä, ja niiden myötä uusia riskejä.

Yli 55-vuotias työntekijä ei ole työmarkkinoilla enää poikkeus, ja ryhmän koko kasvaa tulevaisuudessa entisestään eläkeiän noustessa. Samalla yhä useampi jatkaa työuraansa ohi nykyisen eläkeiän.

Kirjoittajat: Rolle Alho, Mari K. Niemi

Suomi on vakavan paikan edessä. Samalla kun väestö ikääntyy ja ikäluokat pienenevät, työelämään astuvilla nuorilla on aiempaa enemmän uupumista ja mielenterveysongelmia. Ikääntyneet työntekijät taas voivat kokea, ettei heitä arvosteta. Moni kohtaa myös ikäsyrjintää. Toisaalta työntekijöissä ja -hakijoissa on aiempaa useammin Suomeen muualta muuttaneita. Monen heistä on kuitenkin vaikea saada Suomesta koulutustaan vastaavaa työtä.

Kirjoittaja: Egezona Kllokoqi-Bublaku

Kotouttaminen puhututtaa jokaista hallitusta, ja kotoutumisen onnistumisen mittarina pidetään ensisijaisesti työllistymistä. Varsinkin maahan muuttaneiden naisten työllistymiseen haetaan uusia keinoja ja näkemyksiä.

Kirjoittajat: Rolle Alho, Samuli Sinisalo (HS Vieraskynä)

Rajanveto työperusteisen ja ei-työperusteisen maahanmuuton välillä ei vastaa Suomen nykyistä todellisuutta.

Author: Mariam Colley

High-quality education, clean nature, and democracy. These were some of the highlighted factors that had influenced the foreign employees’ decision to move to Finland from abroad according to E2 Research's new study published on 16 May 2023.

Kirjoittaja: E2 Tutkimus

Meillä E2 Tutkimuksessa on ilo toteuttaa tutkimuskokonaisuutta Tulevaisuuden Suomen tekijät – Osallisuutta ja yhteistyötä työelämään yhdessä ainutlaatuisen ja painavan kumppanijoukon kanssa.

Halusimme tutustua kumppaneihimme paremmin ja kysyimme heiltä, mikä sai kunkin organisaation lähtemään mukaan tutkimukseen. Esittelemme vastauksia lyhyessä juttusarjassa.

Kirjoittaja: Aino Heikkilä

Suomalainen viettää suuren osan elämästään samassa lokerossa ikätovereidensa kanssa, erillään muista ikäryhmistä: Elämän alkutaipaleella päiväkodissa, perus- ja toisen asteen koulutuksessa sekä mahdollisesti jatko-opinnoissa. Loppukaarteessa moni löytää paikkansa hoivakodista tai muuten palveluiden ääreltä.

Työelämässä sen sijaan kohtaavat niin nuoret aikuiset, keski-ikäiset kuin varttuneemmat tekijät.