Osataanko ikääntyvä työntekijä nähdä työpaikalla voimavarana?

Kirjoittaja: Aino Heikkilä

Työelämässä kysytään monenlaisia taitoja eikä arkinen aherrus rutiininomaisissa tehtävissä välttämättä tuo esiin työntekijöiden kaikkia vahvuuksia. Työmarkkinat suosivat tasaista puurtajaa, joka suoriutuu arjen rutiineista vaivatta ja ajallaan. Normista poikkeaminen saattaa herättää kollegoissa ja työnantajissa epäluuloa työntekijän tai työnhakijan taitoja ja osaamista kohtaan.  

Yli 55-vuotias työntekijä ei ole työmarkkinoilla enää poikkeus, ja ryhmän koko kasvaa tulevaisuudessa entisestään eläkeiän noustessa. Samalla yhä useampi jatkaa työuraansa ohi nykyisen eläkeiän. Elämme paradoksissa, jossa yleisesti puhutaan arvostavasti varttuneille työntekijöille kertyneestä kokemuksesta, mutta moni eläkeikää lähestyvä kohtaa silti syrjivää ja eriarvoistavaa kohtelua työnhaussa ja urakehityksessä (North 2019). Ennakkoluulot kohdistuvat etenkin ikääntyviin naisiin (vrt. Holmila 2022). 

Stereotypiat elävät yhteisesti jakamissamme tarinoissa, kahvipöytäkeskusteluissa ja mediassa. Pahimmillaan ennakkoluulot voivat johtaa ikäsyrjintään tai vaikeuttaa yhteistyön sujumista työpaikalla (Heikkilä, 2023). Siksi on ilahduttavaa nähdä julkisessa keskustelussa monipuolisesti esimerkkejä siitä, millainen rooli ikääntyvillä, lähellä eläkeikää olevilla ja myös eläkkeeltä töihin palaavilla kollegoilla voi työyhteisössä olla. Tänä syksynä on uutisoitu esimerkiksi ”toimistomummoista”, jotka tuovat lisää yhteisöllisyyttä työpaikoille (HS 2024a; HS 2024b).  

Myönteisistä signaaleista huolimatta meillä on yhteiskuntana vielä pitkä matka kuljettavana ennen kuin osaamme nähdä ja arvostaa varttuneille työntekijöille elämän ja työuran aikana kertynyttä osaamista ja tietoa koko kirjossaan. Uskon, että työurien pidentyessä opimme näkemään myös ikääntyvät työntekijät työpaikoilla entistä moninaisemmissa rooleissa. Nyt viimeistään on aika nähdä ikääntyvät työntekijät voimavarana heihin kohdistuvan epäluulon sijaan. 

Varttuneella työntekijällä voi esimerkiksi olla paljon annettavaa muutosten keskellä. Muutos on luonnollinen osa työelämää ja työpaikkojen arkea. Muutokseen kuuluu myös se, että välillä asiat menevät pieleen tai seuraukset ovat vähintäänkin epätoivottuja. Vastoinkäyminen voi koskettaa yksittäistä työntekijää tai koko työyhteisöä. Näissä tilanteissa testataan työpaikan kyky kohdata epämiellyttäviä muutoksia.  

Vastoinkäymisestä selviämisessä auttaa, mitä moninaisempi varanto erilaisia resursseja yksilöllä ja työyhteisöllä on käytössään (COR-teoria: conservation of resources; esim. Hobfoll & Shirom, 1993; Chen ym. 2015). Resurssit voivat olla aineellisia (esim. omaisuus) tai aineettomia (esim. ystävyyssuhteet). 

Varttuneille työntekijöille on uransa aikana karttunut tietoa siitä, miten erilaisissa tilanteissa kannattaa menetellä. Heille kertynyt osaaminen ja kokemus tulisi nähdä työpaikoilla resurssina, josta voidaan ammentaa suurten ja pienten yllätysten äärellä. Työpaikoilla pitäisikin entistä enemmän pohtia, kuinka tätä resurssia voitaisiin vaalia ja kehittää, sillä se auttaa varautumaan myös tuleviin muutoksiin. 

Kiinnostavatko sukupolvet työelämässä? Ota yhteyttä, niin jutellaan lisää: hankkeen tutkija ja E2 Tutkimuksen kehityspäällikkö aino.heikkila@e2.fi.

Lähteet: 

Chen, S., Westman, M., and Hobfoll, S. E. (2015), The Commerce and Crossover of Resources: Resource Conservation in the Service of Resilience. Stress Health, 31, 95–105. doi: 10.1002/smi.2574. 

Heikkilä, A. (2023) Nuorten ja varttuneiden yhteistyötyöpaikoilla. Helsinki: E2 Tutkimus. 

Hobfoll, S. E., & Shirom, A. (1993). Stress and burnout in the workplace: Conservation of resources. In R. T. Golembiewski (Ed.), Handbook of organization behavior. (pp. 41–60). New York: Marcel Dekker. 

HS, uutiset 14.8.2024a. Jenni Kynnös sai idean toimistojen riitaisista heippa­lapuista, ja nyt hänen firmaansa hakevat sadat eläkeläiset. 

HS, uutiset 19.8.2024b. Avustavaa työtä tehneitä ihmisiä potkittiin pois – Syntyi ongelma, jota yritetään nyt epätoivoisesti korjata. 

North, M. (2019). A GATE to understanding "older" workers": Generation, age, tenure, experience. Academy of Management Annals 13(2), 414-443.