Kommentti: Maahanmuuttajat, monikielisyys ja -kulttuurisuus työelämässä

Teksti: Taina Vallander

Kirjoittaja on konsortiokumppanimme STTK ry:n johtaja

Maahanmuuttojen määrä ulkomailta Suomeen oli vuonna 2023 tilastohistorian korkein (Tilastokeskus 2023). Vaikutukset työelämään ovat merkittäviä. Työelämän kansainvälistymiseen suhtaudutaan tämän tutkimuksen mukaan varsin myönteisesti. Mitä enemmän työskentelemme eri taustoista tulevien henkilöiden kanssa, sitä luontevampaa se on. EU:n perusoikeusviraston vuoden 2022 tutkimuksessa Suomi on kuitenkin yksi Euroopan rasistisimmista maista. Tyypillisesti syrjintää koettiin työssä ja työnhaussa.

Yhteentörmäykset ovat arkipäivää myös monen vastaajan työyhteisössä. Usein unohtuu, että työnantajalla on lakisääteinen velvollisuus ennaltaehkäistä syrjintää ja puuttua siihen osana työn kehittämistä. Monimuotoisten työyhteisöjen toimintaa voidaan kehittää yhdenvertaisuussuunnittelulla yhdessä työntekijöiden kanssa, ja siten parantaa työilmapiiriä, vähentää yhteentörmäyksiä ja helpottaa asiakaskohtaamisia.

Kielitaidon puutetta käytetään usein tekosyynä uuden työntekijän heikkoon vastaanottamiseen. Työnjohdon velvollisuus on varmistaa perehdytyksen yksilöllinen räätälöinti huomioiden aloittavan työntekijän ja työyhteisön ennakkotiedot, kielitaito ja kulttuurinen osaaminen. Perehdytykseen tulisikin varata riittävästi aikaa ja osaamista, jotta työntekijä suoriutuu perehdytyksen päätyttyä tehtävistään. Hyödyllistä olisi myös varmistaa, että ohjeet ovat kirjallisia ja riittävän monelle kielelle käännettyjä.

Kulttuuriset kömmähdyksetkin on helpompi sulattaa, jos niiden pohjalla on vilpitön halu saada asiat sujumaan. Kielteiset asenteet ovat vahingollisimpia, jos ne pohjautuvat ylemmyydentuntoon tai välinpitämättömyyteen. Asenteita voidaan muuttaa yhdessä.

Kommenttiteksti on julkaistu alun perin loppuraportissamme.