Kommentti: Työelämän laadun kirjo levenee

Teksti: Antti Veirto

Kirjoittaja on tutkimuspäällikkö konsortiokumppanimme Palvelualojen ammattiliitossa (PAM).

Teknologinen kehitys ja innovaatiot vauhdittuvat kriisien myötä. Finanssikriisin jälkeen alustatalous alkoi kukoistaa ja koronapandemian myötä siirtymä etätyöhön tapahtui toden teolla.

Korona toi esiin myös työelämän polarisaation. Useat johtajat ja toimihenkilöt siirtyivät töihin kotikonttoreille, kun taas iso osa työntekijöistä jatkoi lähityössä. Ero näkyy vieläkin.

Nyt varsin iso osa työssäkäyvistä tuntee kiireen lisääntyneen ja vaikutusmahdollisuuksiensa työaikaan vähentyneen (Töissä palvelualoilla – Kyselytuloksia työhyvinvoinnista ja osaamisesta 2008, 2021 ja 2022, TTL 2023). Toisaalla mahdollisuus etätyöhön on lisännyt kokemusta työn kuormituksesta ja kiireen hallintaa edistävästä autonomiasta.

Työtunnit eivät enää kerro työhön sidonnaisuusajasta. Toimihenkilöiden on aiempaa vaikeampaa erottaa työ ja vapaa-aika toisistaan. Vaille haluamaansa kokoaikaista työtä jäänyt osa-aikatyöntekijä taas odottaa älypuhelimensa ääressä vapaa-ajallaan lyhyellä varoitusajalla tarjolle tulevia lisätunteja.

Usean työn tekeminen samanaikaisesti on lisääntynyt merkittävästi 10 vuodessa. Meillä sen tekijöitä on EU:n keskivertoa enemmän, lähes 200 000. Huoli toimeentulosta on tavallista, palautuminen on vaikeaa ja vaihtuvien työpalettien kokoaminen on raskasta (Monimuotoinen ansiotyö: haaste työkyvyn tuelle ja työturvallisuudelle TTL 2023).

Nykyaikainen työkuorma aiheuttaa myös erilaisia jälkiä kuin aiempi. Nyt työkyvyttömyyseläkkeellä ollaan aiempaa todennäköisemmin mielenterveyssyistä.

Kommenttiteksti on julkaistu alun perin loppuraportissamme.